Kategoriat

Rakentamismääräykset Suomessa

Seuraavassa havaintoja Suomen rakentamismääräyskokoelmasta pienitalon kannalta. Varsinaisia suuria rajoituksia tai helpotuksia ei määräyksissä ole. Pienuudelle tosin on määrätty alarajat: asuinhuoneen pitää olla vähintään 7 m² ja huoneiston vähintään 20 m².

Seuraavassa lista havainnoista, jotka pitää ehkä erikseen huomioida pienitalossa. Suuri osa kaikista määräyksistä tulee huomioida kuten missä tahansa rakentamisessa - lupa-, valvonta- ja suunnitteluasiat sekä pätevyydet esimerkiksi.

A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat, määräykset ja ohjeet
	4.2.1 - 4.2.7	Suunnittelutehtävien vaativuus ja suunnittelijoiden pätevyydet Vaativuusluokka B: "Pienehkö tai teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomianne rakennus" (B = teknikko tai tätä korkeampi tutkinto)
	5.2	pääpiirros (pienissä kohteissa 1:50), asemapiirros (1:200)

F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus, määräykset ja ohjeet
	2.1	Porrasvaatimukset
	2.4.1	Kaide tulee rakentaa, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa
	2.4.2	Suojakaidetta on käytettävä yli 700 mm:n tasoeroissa kohteissa, joihin lapsilla on pääsy

G1 Asuntosuunnittelu, määräykset ja ohjeet
	2.1.1	Asuinhuoneen huonealan tulee kuitenkin aina olla vähintään 7 m2 "Asuinhuone on huonetila, joka on ensisijaisesti tarkoitettu jatkuvaan asumiskäyttöön. Asuinhuoneena ei pidetä esimerkiksi eteistä, käytävää, kylpyhuonetta tai muuta sellaista huonetilaa"
	2.2.1	Pientalossa vähimmäishuonekorkeus on 2400 mm.
	2.3.1	Asuinhuoneessa tulee olla ikkuna, jonka valoaukko on vähinään 1/10 huonealasta
	3.1.1	Asuinhuoneiston huoneistoalan tulee olla vähintään 20 m2
	3.2.1	Asuinhuoneiston tilojen ja pohjaratkaisun tulee olla aiottu käyttäjämäärä, asuntojen yhteiset tilat ja käyttötarpeiden muutokset huomioon ottaen asumisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Asuinhuoneistossa tulee olla riittävästi tilaa lepoa, oleskelua ja vapaa-ajan viettoa, ruokailua ja ruoanvalmistusta, hygienian hoitoa sekä asumiseen liittyvää välttämätöntä huoltoa ja säilytystä varten. Asuinhuoneistossa tai sen käytössä tulee olla asianmukaiset tilat vaatehuoltoa ja irtaimiston säilytystä sekä polkupyörien, lastenvaunujen ja ulkoiluvälineiden säilytystä varten
	3.3.1	Huoneiston ulko-ovelta asuinhuoneisiin ja muihin asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavien ovien ja kulkuaukkojen vapaan leveyden tulee olla vähintään 800 mm

Tonttiin ja rakennuspaikkaan liittyvät kaavamääräykset ja rakentamistapaohjeet pitää myös lukea pienitalon kannalta. Näissä ei kuitenkaan ole tainnut yleensä olla minimivaatimuksia pinta-alan suhteen tai muitakaan pienitaloja hankaloittavia pykäliä.

Aurinkokeräinten tuotto kesällä

Helteettömässä ja vaihtelevan sateisessa 2017 vuoden kesäkuussa aurinkokeräimet tuottivat Tampereen Ateljee-seurantakohteessa lämpöä noin kahtenakymmenenä päivänä kolmestakymmenestä. Lämmönkeräinten tuotto ei vaadi kuumaa päivää, ainoastaan kunnollista auringonpaistetta. Useana kesäkuun päivänä oli sekä sadetta että aurinkoa - näinäkin päivinä lämpöä saadaan talteen jonkin verran. Täysin pilvipoutaiset päivät sekä tietenkin täydet sadepäivät jäävät ilman lämmöntuottoa.

Oikeastaan pienessä talossa lämpöä kertyy juuri kesällä selvästi herkästi liikaakin. Tästä syystä aurinkokerääjän lämminvesivaraajan siirtämä maksimilämpötila pudotettiin jo keväällä 85 asteesta 65 asteeseen (sähköllä varaaja taataan pysyväksi yli 55 asteisena). Aurinkokeräinten ei siis anneta lämmittää varaajan vettä niin paljoa kuin olisi mahdollista. Tekninen tila kun lämpenee kuuman keräinnesteen kierrätyksestä ja varmaan osin lämminvesivaraajan pienenkin lämpövuodon vuoksi liiankin paljon. Ateljee-mallissa tekninen tila on kuutiossa talon sisällä, joten teknisestä tilasta lämpö pääsee leviämään muuallekin taloon. Mahdollisten kesän kuumimpien jaksojen ajaksi on varauduttu kytkemään aurinkokeräimet pois käytöstä, jotta talon lämpötila ei kohoaisi liikaa. Tällöin siis lämpöä olisi yllin kylin tarjolla, mutta asumismukavuuden vuoksi käyttövesi lämmitetään mieluummin sähköllä. äärimmäisenä ratkaisuna olisi koneellinen jäädytys, mutta varsinkin yhtaikaa aurinkolämmön keräyksen kanssa tämä olisi ristiriitaista. Mieluummin päädytään siis kuumuden välttämiseksi pysäyttämään lämmönkeräys.

Seurantakohteen paikka loivassa etelärinteessä, talon katon harjan itä-länsi suunta ja esteetön näkymä eteläiselle taivaalle antavat auringon todella paistaa ja lämmittää. Aurinkokeräimille tämä tietää hyvää tuottoa. Talossa on isot näköalaikkunat juuri etelän suuntaan, joten lämpöä tulee talteen täysin passiivisestikin. Näyttää siltä että lämpöä tulee liikaakin, jos ei asialle tehdä jotain. Tästä syystä kohteeseen päätettiin asentaa ikkunamarkiisi. Ikkunamarkiisien avulla yli kaksi metriä korkeat ikkunat saadaan varjoon koko eteläisen seinän matkalta, ja näin auringon lämpö saadaan jäämään kesäaikaan talon ulkopuolelle.

Aurinkokeräinten (ja aurinkosähkön) hyödyntämisessä kesä ei ole tärkeintä aikaa, koska tällöin myös tarve ja käyttö on vähäisintä. Ehkä arvokkainta tuottoa saadaan maalis-toukokuussa, jolloin aurinkoa on tarjolla ja lämmölle on enemmän tarvetta. Talvikuukausina, marras-helmikuussa aurinko on liian vähän näkyvissä jotta siitä saataisiin hyötyä. Syksyn tuotto on seurantakohteen oikean asumiskäytön osalta vielä näkemättä, mutta oletus ja tuntuma on että tuotto tulisi olemaan kevättä vähäisempää.

Kuutio

Kuutio-malli on ulkomitoiltaan suurimpia pieniä taloja. Suuret ulkomitat johtuvat taloa täydentävistä ei-lämpimistä tiloista. Kuvassa näkyvä mahtavan kokoinen parveke on autotallin yläpuolella. Talolle on saatu moderni ulkonäkö tasakaton ansiosta.

Terassiparvekkeelta on käynti erilliseen varastoon, joka voi toimia parvekekalusteiden ja grillausvarusteiden säilytyspaikkana tai jossain tapauksessa vaikkapa nikkarointipajana.

Pohjapiirros, alakerta

Alakerta palvelee arkipäiväistä elämää: keittiö, olohuone, wc ja autotalli sekä pieni ulkovarasto. Olohuoneeseen voisi toteuttaa vielä käynnin takapihalle jos tontti ja käyttö sitä puoltavat.

Pohjapiirros, yläkerta

Yläkerrassa on makuuhuone, kylpyhuone ja sauna sekä iso parveke ja täälläkin vielä ulkovarasto. Kesäaikaan parveketta voi käyttää olohuoneen tapaan niin oleskeluun kuin ruokailuunkin. Koska kylpyhuone on parvekkeen seinän takana, voisi parvekkeelle järjestää todellisen kesäkeittiön vesipisteineen.

Lämmintä ja kylmää tilaa

Ei-lämpimän tilan hyödyntäminen on tämän mallin juttu. Alla olevassa kuvassa on punaisella merkitty lämpimät tilat ja sinisellä kylmät tilat. Kylmiä tiloja ei lasketa mukaan rakennusalaan energiatodistuksen tarvetta määriteltäessä ja ne on mahdollista saada jäämään verotuksessa käytettävän kokonaisalankin ulkopuolelle. Luonnollisesti niitä ei juuri lämmitetä joten energiankulutus on varmasti alhaisempi kuin lämpimäksi rakennetuilla osilla.

Ei-lämpimätkin tilat saavat olla lämpöeristettyjä, autotallin jopa pitää olla jotta EI-30 palovaatimukset täyttyvät puurunkoisessa rakennuksessa.

Leikkausnäkymä

Nukkekotimainen leikkauskuva talon takapihan puolelta helpottaa talon tilojen ja mittasuhteiden hahmottamista. Näkymä pienitalon sisään

4x7

Kahteen tasoon suunniteltu neljä metriä kapea ja seitsemän metriä pitkä pienitalo tarjoaa paljon muutakin kuin pienuutta. Alakerrassa on päiväelämän tarpeet yhdistetyn olohuone-keittiö-ruokailutilan ja pienen wc:n muodossa. Olohuone on reilun metrin syvyydeltä auki yläkertaan asti. Korkeassa tilassa on suuret ikkunat oleskelupihalle. Makuuhuoneessa voi nauttia korkeasta tilasta ja pihanäkymistä kaiteen takaa. Avoin korkea tila tuo luksusta makuuhuoneeseen. Yläkertaan on mahdutettu myös sauna ja kylpyhuone.

Säilytykseen löytyy tilaa eteisestä ja makuuhuoneesta. Näiden lisäksi on varattu erillinen tekninen tila, lämmitystä ja ilmanvaihtoa sekä sähkökeskusta ja tietoliikennettä varten. Portaiden alle jää tila johon saa sovitettu vaikka pienen kotitoimiston, jonka voisi sulkea piiloon silloin kun ollaan vapaalla.

3H
Seurantakohde "Ateljeen" valmistumisen myötä huomattiin suurta tarvetta pariskunnan tai jopa perheen pienelle omakotitalolle. Pienitalo-linjan mukaisesti 3H-talomallin rakennusala on alle 50m². Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta, joihin kulku on teollisen raa'an portaan ja sillan kautta. Alakerrassa on eteinen, keittiö, kylpyhuone saunalla ja olohuone.

Talossa on ikkunoita vain yhdellä seinällä. Tästä varsinaisesta ikkunaseinästä valo ja maisema pääsevät kuitenkin kaikkiin tiloihin, sillä makuuhuoneiden seinät ovat kokonaan lasia asunnon sisällä. Talon tyyli ja materiaalit ovat askeettisen teolliset. Seinäpinnat ovat valumuottien kuvioimaa betonia, portaat ja kävelysilta rosoista terästä ja ilmanvaihtoputketkin jätetään näkyville. Talo on muodoltaan ja rakenteeltaan yksinkertaisen rehellinen.

Malliin on todella puristettu tilat jopa pienen perheen asumiseen. Kahden kerroksen myötä omaan rauhaan on mahdollisuus kodin sisälläkin. Toisaalta avoin noin viiden metrin korkuinen tila tekee asunnosta kuitenkin tilavan tuntuisen. Kylpyhuoneeseen on jopa mahdutettu sauna. Talon räätälöinti suunnitteluvaiheessa on suhteellisen yksinkertaista, joten esimerkiksi juuri saunan voisi jättää pois. Yläkerran kahden makuuhuoneen jakoa voi muuttaa kohtuullisin rakennustöin vielä talon valmistuttuakin. Suunnitelulla jaolla makuuhuoneita ei voi virallisesti kutsua huoneiksi, koska niiden pinta-ala on vain 6.7 m².

Alla havainnekuvaa talon eri osista, rakennusosista ja tyylistä.

Sivu 1 / 4