Seurantakohde - Valmis!

Paljon kiinnostusta herättänyt todellinen pienitalo on saatu valmiiksi. Projektin myötä selvisi mm. että Suomessa pienen talon rajana voisi hyvin pitää 50 m² kerrosalaa. Näin siitä syystä, että rakennusmääräysten puolesta pieni omakotitalo ei eroa suuresta millään muulla tavalla, kuin että alle 50 m² talo ei tarvitse energiatodistusta. Energiatodistuksella ei ole suurta rasitusta projektille tai sen budjetille, mutta asettaa se kuitenkin selkeän rajan alitettavaksi - jatkossa luotavat uudet suunnitelmat tähtäävätkin siis aina (ulkoseinistä mitattuna) alle tämän pinta-alarajan. 

Talo on jo löytänyt asukkaansa, mutta jos haluat joskus asua juuri tässä talossa, voit jättää yhteystietosi tänne ja lähetämme sinulle tiedon kun talo on vapautumassa.

Vaihe 7.1: Talotekniikkaa: aurinkokeräimet
Aiemmin katolle asennetut Solimpeksin aurinkokeräimet kytkettiin HeatAcc-yhdistelmäkattilaan. Itse sähkökattila on vielä kokonaan ilman sähköä, joten aurinkokeräinten tuottoa pääsi näkemään todella selkeästi. Keräinten ja lämminvesivaarajan välillä on Resol:in pumppu ja ohjausyksikkö jotka on kytketty rakennusaikaiseen sähköön. Vaikka kytkennän aikaan on ollut tyypillinen elokuun puoliväli: sadetta ja aurinko lähes joka päivä, on keräin tuottanut odotuksia paremmin.
Alla kuva aurinkokeräimen tuottamasta lämmöstä (sininen) lämminvesivaraajaan (punainen) kuuden päivän ajalta (viikko 34, 2016). Sinisessä kuvaajassa näkyy jokaiselle päivälle lämmöntuottoa varaajaan. Varaajan lämpö on vaihdellut noin 45..60 asteen välillä :


Tässä vielä toteutunut säätila samalta kuuden päivän seuranta-ajalta:
 Luvut ja kuvaajat näyttävät hyvää tuottoa, mutta huomattavaa on että talo on vielä rakenteilla, joten vettä ei kuluteta. Toisaalta kuvaajasta näkee konkreettisesti myös miten tuntuvasti varaaja menettää lämpöään, vaikka lämpöä ei vielä aktiivisesti käytetä (käyttövettä ei oteta, lattialämmityskierto poispäältä).

Vaihe 7.0: Sisäpuolinen viimeistely
Ehkä liioittelua kutsua vaihetta viimeistelyksi, mutta vuorossa on keittiön, kylpyhuoneen ja eteisen kiinteiden kalusteiden asennus, putkiasennustyöt ja sähkökalusteiden asennukset. Monta pienempääkin hommaa mukaan mahtuu, kuten valaisimien asentaminen sisään ja ulos, sekä vaneripintaisten seinien valmiiksi saattaminen.

Tässä muutamia oivalluksia yksinkertaisten ja rehellisten materiaalien hyödyntämisestä:

Vaneri
Vaneria käytettiin muutaman sisäseinän pintana. Tarkoitus on saada lämmintä, luonnollista ja laadukasta pintaa. Materiaalina vaneria voisi ajatella jopa kipsilevyä helpompana ratkaisuna, koska tasoitukselle ei ole tarvetta. Todellisuudessa vaneri vaatii kuitenkin enemmän huolellisuutta jotta päästään hyvään lopputulokseen. Käytännössä hyvälaatuisen koivuvanerin saaminen vaatii materiaalin valitsemista, pelkkä tilaaminen ei riitä. Tässä kohteessa vaneri käsiteltiin läpikuultavalla valkolakkauksella.


Ruostumaton teräs
Ruostumatonta terästä voisi pitää jopa edullisena ja helppona materiaalina. Se on taatun tasalaatuista ja sitä saa millintarkasti haluttuun muotoon leikattuna. Kohteen keittiössä terästä hyödynnettiin liesituulettimen IV-putken kuorena yläkaappien päältä vinoon sisäkattoon asti ja kaappien välitilassa. RST-levy tulee muovikalvolla suojattuna näkyvältä puolelta, joten sen saa työmaalle ja paikalleasennettuna suhteellisen helposti ilman vaurioita.


Vaneri ja RST yhdessä Tee-se-itse -ratkaisu epäsuoran valaistuksen toteuttamiseen: RST-levyä mittojen mukaan leikattuna ja taitettuna + koivuvaneria soiroiksi sahattuna + LED-valaisimet. Kohteen yhtenäisen linjan luomiseksi samoja materiaaleja (koivu, RST) käytetään hillitysti eripuolilla tilaa. Epäsuoran valaistuksen vaatimia valolistoja ei ole helposti tarjolla täysin valmiina eikä järkevään hintaan, joten kohteeseen sopivan valolista rakentaminen osista oli tarpeen. Valaisimina käytettiin Philipsin Linear -led valaisimia samassa 4000K valon värissä kuin kohteen muukin valaistus.

Vaihe 6.0: Sisätyöt
Vuorossa on seinien sisäpintojen tasoittaminen ja väliseinien rakentaminen. Kipsilevyjen tasoittaminen tehdään yksinkertaisesti käsin tasoittamalla. Väliseinää ei ole paljoa, eikä väliseinät ulotu vinoon sisäkattoon asti vaan muodostavat talon sisälle kuution. Kuution sisään jää vain kylpyhuone ja tekninen tila.

Suurin osa kaikesta LVIS-tekniikastakin tulee olemaan tässä kuutiossa: IV-putket ovat piilossa kuution katossa, kaikki valokatkaisijat kuution väliseinärungossa (ei ulkoseinillä) ja myös kaikki hanakulmarasiat ovat kiinni kuution rungossa. Luonnollisesti kaiken tämän LVIS-tekniikan toinen pää on teknisessä tilassa, joka on siis osa kuutiota.

Aiemmin: Kesää jatkettiin rauhallisemmalla tahdilla sisätöiden kanssa. Levyvilla seiniin, höyrynsulku seiniin ja kattoon, puhallusvilla yläpohjaan, ristikoolaus, sähköputket ja levytys. Valmisteluja aurinkolämpöä varten asentamalla keräimet katolla ja tarpeelliset putkitukset teknistä tilaa kohti.

 Video: Katon ristikoolaus
 Video: Kipsilevyt kattoon

Vaihe 5.0: Runko ja katto
Toukokuu 2015 käytettiin rungon pystytykseen. Paikalleen meni runko, kattotuolit, tuulensuojalevytys ja ulkovuoraus sekä peltikatto. Vaiheen lopussa talo on ulkoa melko valmiin näköinen koska paneelien pohjamaali on vaaleana lähellä lopullista valkoista pintaa. Ikkunat on paikallaan ja etuovena väliaikainen kunnollinen ovi.

Vaihe 4.0: Maatyöt ja perustus
Mahtavaa - huhtikuussa 2015 aloitettiin seurantakohteen maanrakennustyöt. Tehokkaan maanrakentajan (Killin Kaivin) ansiosta kaivurihommiin meni ainoastaan kahdeksan työpäivää. Kaivurihommat keskeytti vain perustusten teko kolmeksi päiväksi (muotitus, valu, muottien purku). Muuten siis alle kolmessa viikossa päästiin metsäpohjaisesta tontista, valmiiseen tonttiin jossa on

• perustukset,
• routaeristeet,
• salaojat,
• sadevesiputket (ja sadeveden keräyssäiliö),
• runsaasti putkia ulkovaloille,
• varalla maalampöputket,
• sisä- ja ulkopuoliset täytöt sekä
• koko tontin maat muotoiltu ja pengerretty suunnitelman ja toivomusten mukaan.

Vaiheet on esitetty kuvina ja lyhyillä kommenteilla täällä.

Ennen runkohommiin pääsyä, täytyy paikalleen saada vielä

• viemäriputket kph/keittiön alle,
• lattian lämpöeristys ja raudoitus sekä
• lattialämmityksen asennus ja
• betonilattian valu

Aikataulusuunnitelmissa huhtikuu on varattu maanrakennukseen & perustamiseen ja toukokuu rungon pystytykseen (ulkoa valmis: runko, kattotuolit, vesikatto, ulkoverhous, ikkunat, lämpöeristys).

Vaihe 3.0: Toteutuksen suunnittelu
Talon yksityiskohtia suunnitellaan pala kerrallaan, esimerkiksi kiintokalusteet. Samanlaisia ostoslistoja käytetään kustannusten arviointiin. Nyt valmiina on runko ja katto

Vaihe 2.0: Rakennuslupahakemus
Pienitalo rakennuslupahakemus on jätetty. Arviolta kahden kuukauden jälkeen saadaan kuulla luvasta lisää. Lupaa odotellessa on tarkoitus tehdä lopulliset päätökset rakentamisen yksityiskohdista, hoitaa rakennesuunnittelu ja sopia urakoitsijoiden kanssa työnjaosta ja aikatauluista.

Vaihe 1.1: Ratkaisuja
Suunnitelmien ja piirustusten tarkentuessa tulee tarve tehdä yksityiskohtaisia päätöksiä. Keittiön ja kylpyhuoneen suunnitelmat ja mitoitus, ulkopuolen väritys, korkeusasema ja talon suhde tulevaan maanpintaan, räystäiden leveydet. Muutamissa kohdissa päätökset ovat kaksisuuntaisia: paljonko keittiökaapit vaativat tilaa, 5 ja 10 cm tekee jo ratkaisevia eroja. Runkorakenne ja seinän paksuus tulee käytännössä lyötyä lukkoon jo lupakuvissa vaikkei rakennesuunnittelua ole vielä tehty.

Erilaisten runkoratkaisujen ja niiden kustannusten arviointiin tehtiin kolme yksinkertaista työkalua:

• Perustuslaskuri
• Runkolaskuri
• Kattolaskuri

Taloprojektia varten suunniteltiin oma ulkovalaisin. Valaisin on yksinkertaisen kulmikas, valmistusaineena vankka ruosteinen rauta. Tarkoitus on käyttää valaisimessa 12v LED-kohdevaloja. Näitä valaisimia sijoitellaan talon ympäristöön noin 10 kappaletta, valaisemaan itse taloa ja kiinnostavia kohteita pihassa. Sopivilla työvälineillä ja taidoilla, tai harrastuksen innolla, näitä valmistaa vaikka omassa verstaassa.

Vaihe 1: Luonnostelu
Syksyllä 2014 onnistuimme löytämään lupaavan tontin Tampereelta. Tontin ominaisuuksien ja asukkaan tarpeiden mukaan aloitettiin pienitalon suunnittelu. Tontin vaatimusten ja ilmansuuntien vuoksi päädyttiin tekemään uusi talomalli, olemassa olevien mallien hyödyntämisen sijaan.

Lähtökohdaksi otetiin suhteellisen pieni, mutta silti kolmekymppisen työssäkäyvän sinkun pysyvän kodin tarpeet täyttävä ratkaisu. Tavoite on rakentaa talo hyödyntäen teollista valmistusta, siellä missä se on kustannuksilta kestettävällä tasolla. Suunnittelun tuloksena on yhdessä tasossa oleva 40m² + autotalli. Suunnitelma ei tee vielä valintaa kivi- tai puutalon välillä. Rakennustapaohje vaati autotallia tai katosta. Autotallia on ajateltu käytettävän myös harrastetilana.

Mielenkiintoinen vaihe ennen rakennesuunnittelua ja rakennusluvan hakemista on luonnoskuvien esittely kaupungin rakennusvalvontaan. Rakennusluonnos on kaavan mukainen, hieman rakennustapaohjeesta poikkeava, mutta poikkeamat on lupakäsittelijältä etukäteen sopiviksi varmistettu. Ja tulokset ovat miellyttäviä: rakennusvalvonta näyttää vihreää valoa, suunnitelmat ovat hyvät, sopivat ympäristöön ja kaavaan.

Vaihe 0: Etukäteissuunnittelu
Järjestimme aikaisemmin äänestyksen selvittääksemme mikä valmiista pohjamalleista olisi mielenkiintoisinta nähdä toteutuvan. Suurimman mielenkiinnon saavutti pienin Min-suunnitelma. Tässä seurantakohteessa emme pääse aivan tätä mallia toteuttamaan, mutta ainakin tässä todellisessa kohteessa koitamme pitää tavoitteena pienuuden.

Kommentteja, muistoja

• Lupa-arkkitehti: "Tämä on hyvä"
• Kiinteistönvälittäjä: "Tällaisen arvoa ei löydy mistään taulukoista"
• Väestörekisterikeskus: Normaalissa asuntotuotannossa ei saa kerrostaloihin tehdä alle 35m² huoneistoja, ja keskimääräinen huoneistojen koko pitää olla ainakin 75m², näin ainakin Helsingissä